Tervetuloa

Me PostNord Logisticsissa haluamme luoda hyviä ja tiiviitä kumppanuuksia.

Pohjoismainen Logistiikkabarometri 2013-2014 kuvaa kehitystä neljällä eri indeksillä: logistiikkapalvelujen ostajien ja toimittajien väliset suhteet, miten tärkeää logistiikkapalvelujen ostajille on koko toimitusketju, onko logistiikkaosaaminen riittävää ja miten tärkeitä ympäristökysymykset ovat logistiikkapalvelujen ostajille.

Ympäristöasioiden huomioimisessa suuntaus on selvä. Neljän viime vuoden aikana logistiikkatoimittajille on asetettu entistä tiukempia ympäristövaatimuksia. Samanaikaisesti halu maksaa ympäristötehokkaista ratkaisuista on lisääntynyt. Nämä tiedot ovat meille tärkeitä. PostNord Logisticsin selvänä tavoitteena on olla etulyöntiasemassa, kun on kyse kannattavien ja ympäristötehokkaiden ratkaisujen tarjoamisesta asiakkaille.

Lukuiloa!

Kristina Malmgren Johansson
Johtaja, Myynti ja markkinointi PostNord Logistics

Logistiikkabarometri kahdessa minuutissa

Suomalaiset logistiikkapalvelujen ostajat eroavat selvästi ruotsalaisista, tanskalaisista ja norjalaisista kollegoistaan. Suomalaiset arvostavat muita enemmän tiiviitä yhteyksiä logistiikkatoimittajaansa, hyödyntävät toimittajaa useammin neuvonantajana ja tehostavat sen ansiosta logistiikkaketjuaan. Jopa 90 prosenttia suomalaisista logistiikkapalvelujen ostajista käyttää logistiikkayh-teyksiään määrittääkseen, millä alueilla he voisivat tehostaa logistiikkaansa. Siksi suomalainen elinkeinoelämä on etulyöntiasemassa. Tämä käy ilmi Pohjoismaisesta Logistiikkabarometristä 2013-2014.

Tehokkaiden logistiikkaratkaisujen kehittämisessä tiiviit yhteistyösuhteet ovat tärkeä tekijä. Logistiikkapalvelujen ostajista 75 prosenttia on sitä mieltä, että kumppanuuden kehittäminen on ratkaisevaa kilpailukyvyn parantamiseksi jatkossakin, kun taas vain 35 prosenttia heistä pitää logistiikkapalvelujen ensisijaista toimittajaansa kumppanina. Vain Suomessa enemmistö logistiikkapalvelujen ostajista pitää suhdettaan tärkeimpään logistiikkakontaktiinsa kumppanuutena.

Jotta logistiikkatoimittajaa voi pitää kumppanina, toimittajan on oltava logistiikkapalvelujen ostajan mielestä asiantunteva. Vain viisi kymmenestä pohjoismaisesta logistiikkapalvelujen ostajasta on sitä mieltä, että tärkeimmällä logistiikkatoimittajalla on riittävästi asiantuntemusta toimiakseen hyvänä neuvonantajana. Kolme kymmenestä hyödyntää logistiikkatoimittajaa tehostamiskohteiden paikallistamiseen toiminnassaan, kun taas neljä kymmenestä tekee harvemmin niin. Kuudelle kymmenestä logistiikkapalvelujen ostajasta on myös tarjottu mahdollisuutta olla yhteydessä logistiikkatoimittajan asiakkaisiin vaihtaakseen kokemuksia ja hyödyntääkseen muiden osaamista.

Vuonna 2012 puolet pohjoismaisista logistiikkapalvelujen ostajista ilmoitti, ettei mittaa toimitusten laatua. Vuonna 2013 vastaava osuus oli pienentynyt kolmannekseen.

Niissä pohjoismaisissa yrityksissä, joissa logistiikasta vastaavalla henkilöllä on ylempi korkeakoulututkinto, 84 prosentilla on tarkat tiedot logistiikan kustannuksista, kun se on muissa yrityksissä keskimäärin 67 prosenttia. Sama koskee toimitusten laadun mittaamista. Logistiikkavastaavista, joilla on ylempi korkeakoulututkinto, 73 prosentilla toimitusten laatu on 56 prosentin keskiarvoa parempi. Kun koulutustaso yhdistetään yrityksen toimitusketjun tehokkuuteen, alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulokset ovat jopa 11 indeksipistettä paremmat kuin niiden, joilla on vähemmän tai ei lainkaan koulutusta. Vaikuttaa siis siltä, että pohjoismaisilla logistiikkapalvelujen ostajilla korkeampi muodollinen logistiikka-alan koulutus tuottaa parempia tuloksia.

Tuloksissa voidaan kuitenkin nähdä suuntaus siihen, että muodollisesti korkeammin koulutettujen logistiikkavastaavien määrä pienenee pohjoismaisilla logistiikkapalvelujen ostajilla, mikä ei voi olla yritysten kilpailukyvyn kannalta hyvä asia. Vain 35 prosentilla logistiikkavastaavista on ylempi korkeakoulututkinto. Siinä on selvää laskua verrattuna vuoden 2012 tutkimukseen. Syynä voi olla se, että olemme tähän tutkimukseen valinneet mukaan jonkin verran eri yrityksiä kuin viimeksi, mutta taso on silti alhainen.

Toimitusketjun avoimuus on entistä tärkeämpää. Kahdeksan kymmenestä pohjoismaisesta logistiikkapalvelujen ostajasta pitää toimitusketjun eri osien välistä yhteistyötä ratkaisevana, jos halutaan parantaa kilpailukykyä tulevaisuudessa. Yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että avoimuus ja tietojen vaihtaminen auttavat saavuttamaan etumatkan kilpailussa. Tällä hetkellä neljä kymmenestä logistiikkapalvelujen ostajasta on saanut käyttöönsä loppuasiakkaiden kysyntätietoja.

Ympäristötehokkaan logistiikan indeksi on vuoden 2013 aikana kasvanut edellisvuoden 35/100 pisteestä 45/100 pisteeseen. Lisäys on merkittävä ja osoittaa, että ympäristötehokkaat ratkaisut yleistyvät, vaikka toimitusten laatu ja hinta ovat edelleen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä, kun logistiikkapalvelujen ostaja valitsee logistiikkatoimittajan.

Logistiikkatoimittajille asetetut ympäristövaatimukset ovat lähes samat kuin viime vuonna. ISO-sertifiointi on edelleen yleisin vaatimus (viisi kymmenestä). Sen perässä tulevat vaatimukset ympäristölaskurista (kolme kymmenestä), ympäristötehokkaista polttoaineista (kolme kymmenestä) ja tietystä autojen eurooppalaisesta standardista (kolme kymmenestä). Rautateiden ja laivojen käytön vaatimus on lisääntynyt jonkin verran vuoteen 2012 verrattuna.

Tanskalaiset ja ruotsalaiset logistiikkapalvelujen ostajat erottuvat muista edukseen siinä suhteessa, miten paljon he ovat halukkaita maksamaan ympäristötehokkaista ratkaisuista. Tanskassa 16 prosenttia ja Ruotsissa 13 prosenttia on valmis vaihtamaan ympäristötehokkaampiin kuljetusratkaisuihin, vaikka se nostaisi hintaa 10 prosenttia. Neljä kymmenestä pohjoismaisesta logistiikkapalvelujen ostajasta on valmis harkitsemaan lähetysrakenteen tai tavaroiden noutoajankohdan muuttamista, jos se lisää kuljetusten ympäristötehokkuutta. Ympäristötehokkaat ratkaisut voidaan useissa tapauksissa valita ilman, että hinta nousee.

Pohjoismaisten logistiikkapalvelujen ostajien mielestä ruotsalaiset logistiikkatoimittajat ovat houkuttelevimpia., kun on kyse tulevaisuudessa toimivista logistiikkaratkaisuista, tehokkuudesta tai ympäristönäkökohtien huomioimisesta osana logistiikkaosaamista. Norjalaiset logistiikkatoimittajat ovat toisella sijalla tulevaisuuteen sopeutumisessa ja ympäristönäkökohtien huomioimisessa, kun taas tanskalaiset logistiikkatoimittajat ovat toisella sijalla tehokkuudessa ja logistiikkaosaamisessa.

Pohjoismainen Logistiikkabarometri 2013